Tuomenkehrääjäkoi

Tuomenkehrääjäkoi (Yponomeuta evonymella) on perhonen, jonka toukat elää tuomissa. Ne kehrää tuomeen harsomaisen kudoksen, mikä peittää lehtiä, oksia ja joskus koko puun. Toukat pystyvät syömään koko puun lehdettömäksi. Puu ei yleensä kuole tähän.

Aikuisella perhosella on puhtaan valkoiset etusiivet, joissa on siiven suuntaisesti viisi epäsäännölistä riviä pieniä mustia pilkkuja. Takasiivet on tasaisen harmaanruskeat. Tuntosarvet on vähän etusiipiä lyhyemmät ja valkoisten poikkiviivojen kirjomat. Siipiväli 20–24 mm.
Yponomeuta -sukuun kuuluu kahdeksan Suomessa tavattua lajia, joista jossain määrin mainittavia tuhoja aiheuttavat myös pihlajankehrääjäkoi (Yponomeuta padellus) ja omenankehrääjäkoi (Yponomeuta malinellus). Lajit muistuttavat ulkonäöltään tuomenkehrääjäkoita.

Tuomenkehrääjäkoin levinneisyys ulottuu Irlannista ja Iberian niemimaalta Skandinaviaan ja idässä aina Koreaan ja Japaniin saakka. Suomessa lajia tavataan koko maassa, mutta se harvinaistuu pohjoista kohti.
Toukkia tavataan kesäkuussa. Aikuiset perhoset on lennossa yhtenä sukupolvena heinäkuun alusta elo-syyskuun vaihteeseen.

Tuomenkehrääjäkoita tavataan kaikkialla tuomia kasvavilla paikoilla. Toukat elävät suurina ryhminä erittämänsä seitin suojissa ja syövät puut runsaana esiintyessään, jopa kokonaan lehdettömiksi. Tuomet selviävät yleensä tuhosta hyvin ja kasvattavat uudet lehdet vielä myöhemmin kesällä. Jos huomattava tuho kuitenkin toistuu useita vuosia peräkkäin, puut voivat kuolla. Kukin
toukkaryhmä syö kaikki oksan lehdet ja lehtien loputtua ne siirtyy jokkona uuteen oksaan. Täysikasvuiset toukat koteloituvat tiiviinä ryhminä seitin suojiin. Toukkien seittejä on tuomissa alku- ja keskikesällä ja loppukesällä koteloituneista toukista kuoriutuu aikuisia perhosia.

Naaras munii nuorille oksille noin 60 munan rykelmiä, joiden läpimitta on muutamia millimetrejä. Osa munista kuoriutuu jo syksyllä, mutta toukat ei poistu munasta ennen kevättä. Yleensä muna on talvehtiva elämänvaihe.
Tuomenkehrääjäkoita voidaan torjua myrkyttämällä tai suihkuttamalla puut puhtaiksi vedellä. Euroopan alueella tuomenkehrääjäkoikantaa pitävät kurissa ainakin 34 eri parasitoidihyönteistä ja 15 muuta saalistajaa. Lajin torjumiseksi feromonipyydyksillä on olemassa myös kaupallisesti saatava feromoni.

Toukkien ensisijainen ravintokasvi on tuomi (Prunus padus), vähäisissä määrin myös muutamat muut ruusukasveihin kuuluvat puulajit.