Viime viikolla sain soiton diabeteskeskuksesta. Kihisin kiukusta... olivat mokanneet ja pahasti.
Pyytelivät kovasti anteeksi... sepä ei vaan paljon lohduta.
Sairaanhoitopiiristämme oli sosiaali-ihminen soittanut keskukseen ja kysynyt pitääkö tämä todella paikkansa, että meidän diabeetikkolapsen sisarusten leiri oli peruttu sen takia, ettei heitä makseta. Näin asia oli. Me valitimme asiasta keskukseen sekä omaan sairaanhoitopiiriimme.
Sairaalassa oltiin oltu näreissään asiasta - he todellakin ovat maksaneet kaikki sisarukset.
No eipä sitä asiaa enää pystytä korjaamaan ja keskuksesta sanoivat, ettei heillä ole tarjota edes korvaavia leirejä. Mutta jos tulemme uudelleen perheleirille myöhemmin, kun poika on vielä niin pieni, niin katsotaan sitten jos keksitään jotain korvausta...Sanoin että; "Ei tulla - tähän ensimmäiseenkin leiriin haettiin kolme vuotta." Ei meitä sinne enää uudestaan päästetä. Luultavasti meidän pitäisi alkaa hakea nyt jo nuorisoleiripaikkaa, jos haluamme, että poika pääsisi joskus sellaiselle. Olimme kaikki pettyneitä, kun kuulimme asiasta.
Lievästi sanottuna... nyt ketuttaa!
