ONNEA!

Hulvattoman Hauskat ja Mahtavan Massiiviset Syntymäpäivä Onnittelut tämän päivän (pe 21.03.2014) johdosta!

Juhlia odotellessa...

Salaoven väki

Peugeot 807

Salaoven sivuilta löytyi jos jonkinmoista juttua autoista ja vuosien varrella tuli aihetta tarinoida myös punaisesta Peugeot 807. Se "palveli" meitä enemmän tai vähemmän epämääräisesti, todella monta vuotta.

NYT se ei ole enää meillä - onnea uudelle omistajalle, valitsemallaan tiellä.

Tätä kyseistä ajoneuvo-kokemusta rikkaampana voin sanoa, että Peugeotia meille tuskin tulee enää...IKINÄ.

Muutaman vuoden tauon jälkeen meillä on taas kulkuväline, joka voidaan luokitella autoksi. Vuoden päivät meillä ehti olla molemmat, sekä tämä nykyinen Toyota, että Peugeot. Eivätkä ne kovin hyvin sovi samaan lauseeseen...

Vaikea uusi alku...

Kyllä on ollut ikävä Salaoven sivuja. Niitä ihan ensimmäisiä Salaoven tekeleitä ja sitten julkaisemattomaksi jäänyttä varsinaista "Halloween"-aiheista sivua. Molemmissa päivitykset ja galleria aiheutti erityisen suuria, suorastaan ylitsepääsemättömiä ongelmia.

Tämä "blogi" taas on niin... tavallinen, kuivakka, mälsä, junttimainen, tylsä... (eikä näitä adjektiiveja tarvinnut edes kerätä perinteisistä adjektiivitarinoista).

Saa nyt nähdä mitä tästä lopulta tulee. Kaipailen vanhoja juttuja ja kuvia tänne...
Hommasta tuntuu nyt puuttuvan kunnon pohja. Kaikki asiat pitäisi selittää uudestaan. Kaikkea ei vaan jaksa, ei muista eikä voi aloittaa alusta...

Ilonpilkahduksia 1.

* Jos korvillasi on kuulokkeet, et kuule kun ovelle koputetaan.

* Ei peltoa kynnetä kylkeä kääntämällä.

* Katso asioiden valoisaa puolta, eivät silmät siitä rasitu.

* Näkemys ilman tekoja on pelkkää unelmointia.

* Ei menestys, eikä epäonni ole välttämättä ikuista.

Salmiakkijauhetta lusikassa

Sain taannoin synttärilahjaksi salmiakkijauhetta. Lienee monelle suurikin yllätys, mutta sitä on kuin onkin vielä vähän jäljellä. Ennen vanhaan salmiakkijauhetta ostettiin apteekista, valkoisessa paperipussissa ja nuoltiin kämmeneltä. Epähygieenisistä ja ties mistä syistä se poistettiin myynnistä.

Nyt - tänään, ihanaa salmiakkijauhetta on itselläni lusikassa, mutta kyllä se edelleen maistuu parhaimmalta kämmeneltä nuoltuna...

Salaoven sivuilla oli aikanaan isompi juttu salmiakista, ehkä se sama teksti löytyy joskus täältäkin.

Salmiakki vaan on niin hyvää... Parasta karkkia!

Insuliinipumppu hälyttää...

Lauantai 08.03.2014

Pojalla on ollut insuliinipumppu käytössä 3 vuotta. Pumppu hälyttää automaattisesti aina, jos esimerkiksi insuliini on loppumassa, patterit lopussa tai jos kyseessä on vaikka tukos. Tukoksen sattuessa insuliinin saanti on loppunut kokonaan ja pumppu sulkee itsensä automaattisesti ja asia pitää hoitaa heti.

Meidän tapauksessa koko pumppuhistorian aikana hälytys tukoksesta on tullut ainoastaan kaksi kertaa. Kunnes nyt viikonloppuna, hälytys tuli kaksi kertaa saman yön aikana. Huh hah hei, ei muuta kuin kaikki insuliinit ja kanyylit vaihtoon. Meneehän se yö niinkin. Syy tukoksiin ei selvinnyt, mutta eilen homma tuntui taas sujuvan paremmin. Muutamia korkeita sokereita lukuun ottamatta.

Miten tällaiset sattuvatkin aina öisin...

Pumppu on kuitenkin toiminut hyvin ja olemme siihen erittäin tyytyväisiä. Pumpun käyttöikä on noin viisi vuotta, josta yli puolet on siis jo mennyt. Uudet pumppumallit/vaihtoehdot käydään tietysti läpi, kun sen aika koittaa,  mutta tämä malli, johon kuuluu sokerimittari/kaukosäädin on ollut erittäin loistava valinta. Poika on jo niin iso, että hän on tietysti nyt ihan eritavalla itsekin mukana pumpun valinnassa, kuin ensimmäistä pumppua valitessamme. Hänhän sitä pääasiassa itse käyttää.

Tämäkin aika koittaa vielä...

Kolme sisarusta, iältään 92-, 94- ja 96-vuotiaat, asuu yhdessä.

Yhtenä iltana 96-vuotias laskee ammeeseen vettä. Hän laittaa toisen
jalan ammeeseen ja pysähtyy. "Olinko menossa kylpyyn vai tulossa pois?"
hän huutaa.

94-vuotias huikkaa vastaukseksi: "En tiedä, tulen katsomaan." Hän lähtee
kiipeämään portaita ja pysähtyy. "Olinko menossa ylös vai tulossa alas?"
hän huutaa.

92-vuotias istuu pöydän ääressä juomassa teetä, kun hän kuulee
sisartensa huudot. Hän pudistaa päätään ja sanoo: "Toivottavasti minusta
ei koskaan tule noin hajamielistä." Varmuuden vuoksi hän koputtaa puuta.
Sitten hän huutaa: "Tulen auttamaan teitä heti kun olen käynyt
katsomassa, kuka on ovella."